Vammalassa tuli viime viikon torstaina jälleen pienvesiä kierrettyä. Poikkeuksellisesti mainitsen tällä kertaa muutaman lätäkön nimeltäkin. Jäällä olin noin klo 9.30.
Aloitin Pohjois-Vammalassa (Myllymaassa?) sijaitsevalta Saarijärveltä, jossa olin ollut pilkillä yhden kerran aiemmin. Järven ahvenet ovat kenties mustimpia mitä olen saanut mistään. Tuo ainoa pilkkikerta oli seuran pilkkikisat, joissa olin toinen reilulla 2 kilolla. Isä silloin voitti hieman paremmalla tuloksella. Kisa oli silloin helmikuussa ja vuosi oli 2008. Kalan koko vaihteli silloin 10-100g väliltä. Nyt kiinnosti nähdä, tuleeko kalaa paremmin kun menee vähän keväämmällä koittamaan.
Järvelle päästyäni meni jonkun aikaa miettiessä missä päin sitä oli sillä aikaisemmalla kerralla pilkkinyt. Parin sadan metrin talsimisen jälkeen olin kuitenkin jo selvillä paikoista, ja osasin suunnistaa vanhalla tiedolla vuoden 2008 paikoille. Heti ekasta reiästä alkoi ahventa nousta kultamorrilla ja vettä oli vajaat pari metriä. Koko vaan oli surkean pientä. Samaa sinttiä nousi melkein joka reiästä lähialueelta. Lähdin etsimään isompaa kalaa ja löysinkin aika nopeasti jonkun verran 50-100g ahvenia, mutta ei tuokaan koko vielä oikein tyydyttänyt.
Etsinnästä huolimatta seuraavaan reiluun tuntiin ei noussut 30g kummempia ahvenia. Kalaa tuli kyllä melkein joka reiästä ja monesta syvyydestä 1,5-3m väliltä. Päätin vaihtaa hetkeksi vesistöä, ja kävelin lyhyen metsämatkan läpi Saarilammille, jossa en ollut ennen käynyt. Lampi oli sen verran pieni, ettei voi olla varma onko siinä ylipäätään kaloja. Todennäköisesti kuitenkin on. Muutaman reiän tein ilman kalahavaintoja ja lähdin takaisin Saarijärvelle. Syvyyttä lammessa kuitenkin piisasi, sillä jo aika lähellä rantaa oli jotain 3 metriä syvää.
Saarijärven puolella siirryin järven ainoan kivikon reunaan. Morri alas ja hetken päästä ihan mukava ahven ylös. Sama toistui vielä kahdesti, jonka jälkeen alkoi taas nousta järven perussilppua, eli 10-35g ahventa. Kaksi isointa ahventa olivat molemmat 198g. Tuo antoi mukavasti lisävirtaa ja kairailinkin alueelle tosi paljon uusia reikiä. Yhtä isoja ei kuitenkaan enää noussut yrityksestä huolimatta, mutta yksi yli 100g kuitenkin eksyi pikkuahventen sekaan.
Kello oli noin klo 14 ja päätin vaihtaa järveä. Repussa oli tuossa vaiheessa ehkä nelisen kiloa ahventa, joista 4kpl selvästi yli 100g ja yksi siinä rajoilla.
Siirryin Pikku-Lattio nimisen pienen järven ojansuuhun, jossa olin käynyt jo pari kertaa aiemmin tänä keväänä. Kalantulo vaan nähtävästi oli edelleen heikentynyt. Ei vain noin pienessä järvessä taida tuo kalamäärä oikein riittää, varsinkaan jos aina pilkkii samaa kohtaa. Siltikin olen vakuuttunut, että tuo ojansuu on järven paras kalapaikka. Nyt siitä sain puoleen tuntiin noin 15 ahventa, joista isoin n. 70g. Jälleen päätin vaihtaa järveä...
Viimeinen paikka oli vain reilun 100 metrin mittainen lampi, jolla ei ole edes nimeä kartalla. Tuostakin lammesta löytyi lupaavan näköinen ojansuu, ja kävelin aluksi suoraan siihen. Tosin matkalla jää rusahti sen verran pahaenteisesti, että tein varmuuden vuoksi varmistusreiän. No jäätä oli kuitenkin reilusti n. 25cm, joten kyse oli vain railosta. Ojansuuhun sitten eka reikä josta myöskin pilkin. Kultamorri alas, ja pieneksi hämmästykseksi alkoi heti ahventa nousta ja hyvää tahtia. Kokoluokka 50-100g. Syönti tosin lakkasi noin 10 ahveneen.
Lähialueen kaikki reiät antoivat kalaa, kunhan vain pysytteli ojansuun tuntumassa. Syvyyttä siinä oli reilusta metristä kahteen metriin. Jää oli todella ohutta ojansuussa, mutta sen verran hyvälaatuista, että se vielä kesti. Paksuus tuossa vaihteli 7-15 sentin väliltä.
Puolisen tuntia tuossa morrittelin ja vähän tapsiakin uitin. Saaliina siinä ajassa mukavat pari kiloa ahventa, joista isoin 230g ja muitakin yli 100g ahvenia tuli ainakin 5kpl. Syönti tosin tuntui loppuvan tuolla kohtaa jo tässä puolessa tunnissa, joten nopeasti oli alue tyhjennetty.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti